Arabia2030 -liikkumisvisio

Arabia2030 -liikkumisvision videomateriaali

Arabia2030 -liikkuvision videomateriaali

Venla Berneliuksen avauspuheenvuoro

Apulaisprofessori Venla Bernelius puhuu alueesta ja sen kokemisesta kaupunkirakenteessa.

https://www.youtube.com/watch?v=ylLxQN5RTE8

 

 

Riikka Österlund puhuu alueen liikennesuunnittelusta

Miten liikennettä tällä seudulla suunnitellaan?

https://www.youtube.com/watch?v=VpiM1OJjgXY

 

 

Sakari Metsälampi puhuu alueen joukkoliikenteestä

HSL:n joukkoliikennesuunnittelija Sakari Metsälampi puhuu Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin alueen joukkoliikennesuunnittelusta.

https://www.youtube.com/watch?v=9l30HasuQc0

 

Otso Kivekäs: Helsingin kaupungin liikennepolitiikka ja strategia

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Otso Kivekäs puhuu kaupungin liikennepolitiikasta ja strategiasta

https://www.youtube.com/watch?v=UHUBQOx3u1g

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
 
 

ARABIA2030 -liikkumisvisio tiivistelmä

ARABIA2030 -liikkumisvisio

Artovan liikkumisvision valmistelu

Avajaistapaaminen 27.9.2018 kirjastossa

TAPAAMISMUISTIO

Merkintöjä esityksistä ja keskustelusta sekä tilaisuuden jälkeisistä kommenteista

Alustajien aineisto ja tilaisuuden video julkaistaan erikseen. Nämä merkinnät perustuvat nopeisiin kirjauksiin ja ovat siten yksittäisiä. Alustajat on tässä nimetty, muita puheenvuoroja ei, koska kirjaaja ei kaikkia puhujia ehtinyt tunnistaa.

Koonnut Anders HH Jansson 10.10.2018, editoinut Keijo Lehikoinen 22.10.2018

* * *

Artovan hallituksen jäsenen, apulaisprofessori Venla Berneliuksen avauksesta: kaupunkeja ei ole tehty betonista, vaan ne on tehty lihasta. Liikkuminen määrittelee osaltaan, mitä mahdollisuuksia ihmisillä on. Jokaisella meistä on kokemusta arjen liikkumisesta, muttei liikkumisen koko kuvasta.

Minkälaisia liikkumisen keinoja valitaan riippuu siitä, minkä ymmärryksen valossa niitä valitaan. Siksi meidän pitää nousta uudelle ymmärryksen tasolle. Me voimme olla ensimmäisiä aloittamassa uutta liikkumisen arkkitehtuuria. Olennaista ei ole, onko 'auto' vai ei, vaan matkustaja- ja tavaravirrat. Jos jatkamme auton vaatimaan tilaan varautumista, emme päädy mihinkään muualle kuin kriisiin.

Arjessa joudumme elämään auton kanssa monia vuosia eteenpäin. Haaveitten takaa meidän on nähtävä mitä valintoja meidän on tehtävä juuri nyt, jottei jouduta väärille urille.

Millä tavalla voimme optimoida sitä, mikä meillä nyt on?

* * *

Helsingin kaupungin liikennesuunnittelija Riikka Österlundin alustuksesta: Alueella liikenteen lähimpiä kehittämishankkeita on Hämeentien projekti, jonka katusuunnittelu käynnistyy ensi vuonna. Välillä Intiankatu-Verkatehtaankatu, mahdollisesti Kustaa Vaasantien liittymään saakka, toteutetaan kadun kummallakin puolen yksisuuntaiset pyörätiejärjestelyt, osana pyöräilyn pääreittiä. Pysäkkejä yhdistetään ja Kaironkadun nykyiset pysäkit poistuvat.

Pyöräilyn runkoverkossa Baana toteutetaan Arabianrannan puistoalueella: tämä on tärkeä osa Viikin-keskustan välin reittiä. Pyöräilyn kannalta hankalia kohtia on Arabiankadulla kadun pysäköintijaksojen (LPA-alueet eli autopaikkojen korttelialueet) läpikulku ja raiteet, joiden takia ei erillistä pyörätietä saa mahtumaan, muualla väylien kapeus, puistossa hiihtolatujen ja pyöräilyn kohtaaminen, maaperä ja tulvat. Pääväylien lisäksi koko verkostoa tullaan tarkastelemaan.

Yhtenä 2020-luvun alkupuolen tärkeänä kohteena on Hermannin Rantatien perusparannus. Diakin kohdalle on tutkittu alikulkumahdollisuutta, mutta se voi olla hinnaltaan kallis ja hankala totetuttaa. Kalasataman-Vallilan-Pasilan raitiotiestä on laadittu yleissuunnitelma ja asemakaavat ovat vireillä. Hämeentien-Kustaa Vaasantien risteyksen ja sillan pysäkkijärjestelyjä ei nyt ole edellytyksiä muuttaa.

Vievätkö Hämeentien pyörätiet lisää jalankulkijoiden jo ahdasta tilaa? Mitä seurauksia kävelymatkoille on pysäkkien yhdistämisestä? Rantapuiston polkuja on nyt tulvan peitossa – pyöräilijät siirtyvät muurin viereen ja puiston muiden käyttäjien kanssa syntyy jatkuvasti ristiriitatilanteita. Asetetaanko Baanalle nopeusrajoitus?  Huomautuksena, että rantapuisto tulvii harvoin ja pyöräilyn nopeusrajoituksen valvonta on hankalasti toteutettavissa ja realismin sijasta enemmän utopiaa.

Kokonaisuuta Arabian Rantapuiston pyöräilyreittiä tullaan parantamaan. Nykyinen järjestely on todettu ongelmalliseksi ja siitä on tullut paljon kaupungille palautetta. Baanalla on tärkeää taata sekä pyöräilyn sujuvuus että turvallisuus ja sen kautta saadaan paremmat edellytykset jäsentää pyöräliikennettä. Nopeusrajoitusta ei aseteta.

Tässä otetaan taas lisää viherympäristöä liikenteen käyttöön - vaikkakin pyöräilylle, kun ennen oli aina kyse autoilusta - sen sijaan että hyödynnettäisiin jo liikenteen käytössä olevia alueita niitä tehostamalla.

Tarvitaanko sekä Hämeentien uudet pyörätiet että uutta baanaa?

Nykyisten asukkaiden viihtyisyyttä ei paranna se, että puistossa kulkee jo kolme rinnakkaista pyörätietä. On muitakin puutteita alueella: puuttuu penkkejä, joilla ikäihmiset voisivat huilata polun varrella, puuttuu valaistusta, metsikkö on yleisenä vessana, pujoa ei poisteta. Myös raitiovaunujen päättäri on huonosti valaistu.

Baana on polkupyörämotari keskellä puistoa, onnettomuudet varmistetaan.

Mutta on parempi että Baanalla luodaan selkeä alue, kuin nykyinen ristiin rastiin kulkeminen. Myös jalankulkijalle baana on helpompi havaita ja ylittää. Hämeentien ja Baanan suhteesta on todettava, että tarvitaan usean tyyppisiä reittejä. Kun infraa kehitetään, tavoitteena on reitistön selkeys, jolloin myös käytön tavat selkiintyvät.

Miten varmistetaan yksisuuntaisen pyörätien oikea käyttö?

Pyöräreittien mitoitusnopeutena on 20 km/h. Jalankulun ja pyöräilyn infraa kehittämällä pyritään siihen, ettei ristiriitoja tule.

Talvikunnossapidon osalta niin ladut kuin pyörätiet ja jalankulun väylät ovat huonossa hoidossa.

Miten raitioliikenteen kehittämisessä sitten edetään? Saadaanko vaihtomahdollisuudet parannettua, kuten muun muassa Artova on esittänyt? Toisaalta, jatketaanko raiteita Hämeentietä pohjoiseen?

Tämä liittyy Malmin pikaratikkakysymykseen. Hämeentien pohjoispään kapea katualue on yksi pullonkaula, jossa mm. suojelaluerajaukset rajoittavat mahdollisia toimia. Toinen pullonkaula on juuri Hämeentie - Kustaa Vaasantie - Hermannin Rantatien muodostama kokonaisuus.

Tässä on monta kivaa juttua, parempi yhteys Kalasatamaan, Hermannin Rantatien kehittäminen ja myös pyöräilyn parantaminen siinä suunnassa – haaveena kätevä yhteys Mustikkamaalle. Onko sitten aina tarvetta erotella eri liikkumistapoja ja liikkumista olemisesta, voidaanko hakea rinnakkaisratkaisuja?

* * *

HSLn joukkoliikennesuunnittelija Sakari Metsälammen alustuksesta: Joukkoliikenteen kehittäminen painottuu juuri nyt raitiovaunuihin, tavoitteena matkustajamäärien ja kulkumuoto-osuuden kasvattaminen. Tämä alue on suunnitteluohjeen palvelutasoluokituksessa 'viiden tähden alue', jossa tavoitteena on että joukkoliikenne on alueen ensisijainen kulkumuoto. Raitiolinjoja on ollut vuodesta 1926, vuonna 1951 aloitti raitiovaunulinja 6, vuonna 2007 linja 8, mutta välillä on ollut myös linjat 1, 10 ja 12. Nyt aluetta palvelee kaksi raitiolinjaa ja kuusi bussilinjaa. Kumpulan kohdalla pysäkkien päivittäinen nousijamäärä on tasoa 2300, muualla 800 – 1500.

Hämeentietä remontoidaan 2019–2020. Myös Sörkan metroaseman kattoa remontoidaan. Tämän takia raitioliikenne joudutaan koko ensi vuoden ohjaamaan Sörkan sijaan Sturenkadun kautta: bussit pääsevät nykyreittiä pitkin.  Kalasataman raitioreitin mahdollisesta jatkoreitistä Pasilan jälkeen ei ole lopullista linjausta.

Linja 6T Länsisatamaan poistuu, kun 6 päätepysäkki on Eiranrannassa, mutta Länsisataman yhteyksiä järjestetään edellen linjoilla 7, 8 ja 9.

10 kuukauden liikennekatko Sörkassa on liian pitkä: tämä on joukkoliikenteen keskeisiä solmukohtia. Pitää vielä etsiä keinoja keston lyhentämiseksi.

Sturenkadun olemassa olevien raiteiden käytöstä olisi monia hyötyjä. Ainoa hankala kohta on Paavalin kirkon raiteet, jossa tarvittaisiin rinnakkaisraideosuus.

Olisi harkittava raitiolinjauksen jatkamista Oulunkylän asemalle.

Kalasataman raiteen jatkamista Pasilasta länteen Meilahteen olisi myös harkittava.

Selvitettävinä on nyt muun muassa linjan 1 jatko, Koskelan varikon huoltoraiteen käyttö jatkeelle Oulunkylän suuntaan, Viikin-Malmin pikaratikan eri linjausvaihtoehtoja n vuoden 2030 tienoolla, poikittaislinjoista HSL on julkaissut kyselyn.

Aiotaanko linjat 6 ja 8 jatkaa pohjoiseen vai kiertämään korttelia nykyisen kirskuvan päättärin sijaan?

Asia on esillä linjastosuunnitelman jatkotyössä, jossa erityisesti haetaan sopeuttamista ja yhteyksiä pikaratikoihin.

Nykyisissä yhteyksissä askarruttaa se, mikä hyöty oli linjan 78 poistumisesta Hämeentieltä ja voidaanko linjojen 6 ja 8 liikennettä nopeuttaa.

Linjan 78 muutoksella Latokartanon yhteydet nopeutuivat. Hämeentie Sörkasta Hakaniemeen on raitioliikenteen keskeisistä rataosuuksista hitain jakso (nopeus alle 12 km/h), mihin osin nyt käynnistyvän remontin on tarkoitus tarjota parannuksia. Kahdeksikko on taasen kulkusuunnasta riippuen nopein tai toiseksi nopein raitiolinja. Myös liikennevalojen joukkoliikenneprioriteettien kehittämiselle on asetettu erikseen vastuuhenkilö.

Siellä missä katuliikenne nyt on ruuhkaisinta, tarvitaan nimenomaan nopeita raitiolinjoja. On kyse siitä, miten katutilaa jaetaan.

* * *

Kaupunginvaltuutettu Otso Kivekkään alustuksesta: Yleiskaavaehdotus 2050 tähtää kantakaupungin voimakkaaseen laajentamiseen ja Teollisuuskadun varren kehittämiseen osaksi ydinkeskustaa. Tämä värittää myös tämän alueen kehittämistavoitteita, mutta mikään yksittäinen ratkaisu ei hoida kaikkea. Löytyy myös metrovaraus, 'Viikin metro', josta pikemmin tulee pikaratikkatunneli.

Muutenkin on runsaasti tunnelivarauksia eri tarkoituksiin. Sörnäisten tunnelista on voimassa oleva asemakaava, mutta hanke pyörii edestakaisin. Tämä tunneli siirtäisi liikennettä sen verran että Hermannin Rantatien liikenne kasvaisi 30%, mikä taasen jumittaisi Hämeentie - Kustaa Vaasantien liittymän melko perusteellisesti.

Kaupungin strategiassa 2017–2021 kärkihankkeiden prioriteetteja on Vihdintien bulevardi, sitten Tuusulantien, sen jälkeen Malmi pikaratikka (joka ei ole riippuvainen Lahdentien bulevardista), keskustan ratkaisut, Kalasataman raitioyhteys ja täydennysrakentaminen.

Varikkoratkaisujen edetessä on mahdollista, että Koskelan varikolla toteutetaan kaksitasoinen ratkaisu, joka myös mahdollistaa Staran varikon siirtymisen sinne.

Entä raitiotunneli Haukilahdenkatu – Tripla – Paciuksenkatu?

Tarvitaanko pyöräilyn baanaa rannassa, eikö sitä voisi paremminkin kuljettaa Hämeentietä?

Pyöräilybaanojen kohdalla nimenomaan vältetään niiden sijoittamista katujen varteen.

Vaihtoyhteyksiä parantaisi Hämeentien sillan poisto, mutta se uhkaisi taasen olennaista viheryhteyttä ja Kumpulanpuron parantamista.

Hämeentie - Kustaa Vaasantien solmun ruuhkautuminen merkitsisi meidän alueen jäämistä sumppuun. Tämä risteysalue on ongelma; joukkoliikenteen on päästävä siitä ohi.

Myös hyötyliikenne on tämän kohdan kanssa vaikeuksissa.

Staran varikon alueelle pitäisi sijoittaa niin työpaikkoja kuin palveluja. Houkutus olisi muuttaa tämä korttelinkokoinen tila asuntoalueeksi, mutta seudun työpaikkarakenne ohenee muutenkin aivan liian nopeasti. Sieltä löytyy myös iso peleille sopiva halli ja suojelunarvoista rakennuskantaa.

Kaupunki ei vieläkään katso alueiden elinkaaria kunnolla. Arabianrannassa on kasvamassa sukupolvi, joka on saanut tungeksia päiväkodeissa, paeta homekoulua ja  5-10 vuoden kuluessa elää teini-ikää ilman juuri mitään alueella tarjolla olevaa toimintaa. On mm. kiire saada liikuntapuisto kuntoon. Lisäksi rantapuistoon voisi panostaa sekä lasten näkökulmasta (esimerkiksi

enemmän ja isompia kiipeilytelineitä) että aikuisille (puistopenkit ja Regatta-henkinen kahvila rantaan).

* * *

Tilaisuuden jälkeen on saatu pari kommenttia:

Baana rantapuistossa aiheuttaa kovasti ristiriitaisia tunteita ja näemmä voittopuolisesti negatiivisia vaikka itse asia onkin hyvä. Koska esityksen mukaisesti tulevaisuuden ratikkaratkaisut eivät tule painottumaan Hämeentielle vaan Kustaa Vaasan tielle on syytä painokkaasti harkita baanan siirtämistä Hämeentien varteen  jolloin sille voidaan rajata oma ajorata ja jolloin se kulkee paremmin asukaspainopisteen mukaisesti. Autoliikenteen kannalta Hämeentieltä haarautuu muutama risteys länteen päätoimisesti omakotivaltaiselle alueelle jossa liikennemäärät ovat pienet ja osasta risteyksiä voidaan varmaan luopua mutta lopuille tarvitaan jokin ratkaisu millä baana saadaan tuotua näistä läpi (valot tai jotain). Puiston jakaminen linjalla joka palvelee voittopuolisesti kaupunginosan ulkopuolisia käyttäjiä ei arvioni mukaan tule saamaan kannatusta Arabianrannasta.

Riikka Österlund mainitsi että tulevaisuudessa pilotoidaan robottibusseja, meillä selkeä case olisi saada robottibussit liikennöimään Arabianrannan pohjoisosien ja Kustaa Vaasan tien liityntäpysäkkien, jonne se uusi Malmin ratikkakin tulevaisuudessa tulee, väliä jotta siirtymä sinne olisi joutuisa. Näin ratikkaa ei edes tarvitsisi vetää Hämeentien kautta asukasliikenteen mahdollistamiseksi.

Työpaikkarakennetta ajatellen alueen pohjoisosassa on jo businesspark lähes tyhjillään, visioista huolimatta alue ei ole ollut työpaikkojen mieleen eikä ole sellaiseksi varmaan muuttumassakaan joten kannattaa vakavasti miettiä kannattaako tätä puolta painottaa, työssäkäyntialue kun on kuitenkin koko pääkaupunkiseutu ja hyvin harva onnistuisi työllistymään juuri omaan kaupunginosaansa. Olisi parempi painottaa Staran varikon suhteen puhtaasti liikunnallista yms. harrastekerhojen näkökulmaa, jolla saamme tarjottua nuorisolle järkevää ajankäyttöä omassa kaupunginosassa nyt kun julkinen liikennekään ei vielä toimi kunnolla.

Summa summarum, näkisin että meidän pitää valita liikennepuolella yksi tavoite jonka puolesta lobata: joko pohjoisen ratikat kulkemaan Hämeentietä pitkin, joka on nyt alustavasti vastatuulessa vaikkei vielä päätettykään, tai sitten Baana pois puistosta (kumpikohan lie asukkaille tärkeämpi) sillä nämä ovat keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Sinänsä ratikat mahtuisivat kulkemaan pohjoiseen kosken kohdalta jos tässä noin 50 metrin matkalla valojärjestelyin priorisoitaisiin raideliikenne autojen odottaessa hyvässsä järjestyksessä tätä kohtaa ennen ryhmittymiskaistoillaan. Koko muu matka on mahdollista tehdä omilla raitiotiekaistoillaan kuten eteläpää onkin jo tehty. Mutta suunnittelijoilla tuntuu olevan jo ideafix Kustaa Vaasan tiestä joten huomioiden Baana asia en tiedä kannattaako tätä nyt jubailla enempää.


Alueen muun kuin liikkumisen kehittämisen suhteen nousi esiin muutama vahva kohta, jota voi olla syytä käsitellä erikseen

-ulkoilu- ja muut palvelut, erityisesti nuoria ajatellen

-Staran varikon tulevaisuus

-hoidon taso ja se, unohtaako kaupunki rakentamansa alueen sen valmistuessa.

Kommentti sähköpostitse toiveista Arabian alueelle:

- Tekonurmi: koulun välkkäpihana käytössä ja oppilaat kantavat hiekkaa sisälle vaatteissa, kuivalla säällä pölisee kouluun asti hiekka, kun monta sataa oppilasta siinä välitunnilla. Lisäksi helpottaisi vapaata pelailua ja harrastuksia.

- Leikkipuiston laajentaminen: yli sadan koululaisen iltapäiväkerhokäytössä, mutta välineistö taaperoille. Tarvittaisiin inspiroivoa kiipeily- ja liukumäkirakennelmia. (Portaalliset versiot sopivat kaikilla säillä eri ikäisille.)

- Arabianrantaan ulkopunttis samalla tavalla kuin monissa kaupunginosissa. Nyt liian suopea.

- jäädytys talvisin kentän sijasta kaukaloon ja asvalttialueelle. Talvella koululaisilla ei ole välkkäpihaa, kun kenttä jäädytetään ja välitunneilla ei mahdu liikkumaan. Käytännössä seisottava asvaltilla, jotta ei törmää keneenkään.

- Skeitti ja skuuttailualue vrt. Vuosaaren liikuntapuisto. Sillan alle alakoululaisilla on pitkä ja vähän pelottava matka.

Arabia2030juliste5kuva

 

COPYRIGHT © 2014 ARTOVA, ALL RIGHTS RESERVED.