Polut / Arabianranta-Toukola / Rantapuisto

Rantapuisto

10Rantapuisto on rakennettu täyttömaalle. Näköalaltaan ja avaruudeltaan puisto on Helsingissä ainutlaatuinen, siksi Arabianrannan suunnittelijat halusivat sen pääelementiksi juuri sen tarjoaman maiseman eikä niinkään puistoistutuksia. Rantapuisto, maisema ja kaupunkikorttelit ovat koko Arabianrannan suunnittelun kolme pääelementtiä. Rantapuisto on avara, laaja alue, joka ulottuu Vanhankaupunginlahdelta aina Hermanniin saakka. Rantapuistossa sijaitsee taideteoksia sekä liikuntapuisto.

 

rantapuistoRantapuisto on Helsingin suurin täyttömaalle rakennettu puisto. Täyttörannasta osa on aikoinaan ollut teollisuuskäytössä, ja osa on 1980-luvulla puistoksi täytettyä rantavyöhykettä.
Maantäytöstä ja pengerryksestä huolimatta puistoalue on vajonnut noin kymmenen senttiä vuodessa. Vajoaminen hidastuu ja lakkaa jossain vaiheessa kokonaan, mutta maapohjan painumista ja korkeuseroja on hyödynnetty puiston suunnittelussa. "Rantaviivan muotojen on tarkoitus tulla entistä paremmin esiin maaperän painumisen kautta", kertoi puiston suunnittelusta vastaava maisema-arkkitehti Gretel Hemgård Helsingin Sanomille heinäkuussa 2007.


 
laituriArba -ryhmän (Samuli Naamanka, Jan Pesonen ja Merja Salonen) kolme laituria (2007) sijaitsevat rantapuistossa. Lähinnä reittipistettä on Merja Salosen taideteos. Taiteilijat kertovat teoksista: ”Rantaviivan muutos tuo muistumia vanhoista laitureista niiden alkuperäisille paikoille. Laiturit viestittävät vanhaan rantaan liittyvää tunnelmaa: lähtemistä ja saapumista. Nämä uudet paikat antavat taustan erilaisille toiminnoille oleskelulle, kohtaamisille, leikille, auringonotolle jne.” Laitureiden muoto, mittasuhteet ja runkomateriaali yhdistävät paikkoja keskenään ja luovat niistä yhtenäisen teoksen. http://arts.aalto.fi

 
Oikealla takaviistossa on kaupungin Liikuntaviraston ylläpitämä Arabian liikuntapuisto. Lajivaihtoehtoina ovat jalkapallo, tennis, yleisurheilu (pituushyppy, kolmiloikka, 100m), sähly, kori- ja lentopallo sekä talvella luistelu. www.hel.fi

 

oloLiikuntapuistosta löytyy myös Pasi Karjulan ja Marko Vuokolan ympäristötaideteos Olo N:o 38 (2005). Taideteos on rakentunut vaiheittain. Sen ensimmäiset vaiheet ovat olleet väliaikaisia valoteoksia. Teoksen toinen vaihe muodostuu pallokentän eteläpäädyn valaisinpylväisiin kiinnitetyistä kolmesta tukirangasta ja niihin liitetyistä peileistä, jotka heijastelevat vallitsevaa valoa. Taiteilijat ovat tutkineet luonnonvalon ja keinovalon käyttäytymistä ja sen käyttämistä alueelle sijoitettavan pysyvän ympäristötaideteoksen Olo N:o 38 pääasiallisena materiaalina ja elementtinä. http://arts.aalto.fi

Kuohussa on aikoinaan kirjoitettu näin:

Sijainniltaan erityinen suunnittelukohde

Toukola-Arabian rantapuisto on valmistuessaan 45 hehtaarin kokoinen puistoalue. Ranta-alueen suunnittelu ja rakentaminen on ollut pitkän aikavälin hanke, jonka alkuvaiheet liittyvät entisen teollisuusrannan täyttöön 1980-luvulla. Rantapuisto on vuosien myötä saanut luonteikkaan ilmeensä ja on aktiivisessa käytössä kaikkina vuodenaikoina. Sijainniltaan erityisestä puistosta ulottuvat laajat liikunta- ja virkistysmahdollisuudet Viikin luonnonsuojelu- ja maatalousalueisiin sekä Vantaanjoen suuntaan.Alustavan suunnitelman mukaan rantapuiston piti valmistua ennen asuintalojen valmistumista vuonna 2000. Rantapuistossa on jouduttu puhdistamaan ja vaihtamaan pilaantunutta maata sekä tekemään muuta esirakentamista, mikä siirsi puistorakentamisen aikataulua, kertoo Toukola-Arabian rantapuiston yleissuunnitelman laatinut maisema-arkkitehti Gretel Hemgård Maisemasuunnittelu Hemgårdista. Aikataulu oli lopulta puiston rakentamisen kannalta parempi, sillä asuintalojen rakennustyömaa levisi puistovyöhykkeelle. Täyttömaan ongelmat Hemgård on kuitenkin halunnut kääntää puiston rikkaudeksi sekä visuaalisessa että biologisessa mielessä.

Rantaniityt puistosuunnittelun esikuvana

Maisema-arkkitehtina Hemgårdille oli alusta asti selvää, että puisto olisi luonteeltaan avoin. Asunnoista ei tarvitsisi kulkea rantaviivaan asti Vanhankaupunginlahtea katsomaan. Esikuvana oli saariston kulttuurimaiseman arvokkaat, mutta häviämässä olevat rantaniityt. Kaupungissa avoin tila koetaan usein ankeaksi ja tyhjyyttä halutaan täyttää, rantapuistoalueella Hemgård on taas käyttänyt avoimuutta ja avaruutta hyvän ja viihtyisän ympäristön avaintekijänä.Hemgård kertoo, ettei täyttömaalle rakennettavan rantapuiston suunnitteleminen ollut aivan yksinkertaista. Suurimmat haasteet olivat meri ja täyttömaan pohjaolot. Meren pinnan vaihtelu, aallot ja jää sekä pieni, mutta tasainen maan painuminen piti ottaa huomioon. Täyttömaata ei ole voitu perustaa paaluille kuten korttelialueita, ja siksi ranta painuu vielä hieman pysähtyen sitten tiettyyn tasoon. Aika ajoin täytetään lisää. ”Tässä suunniteltiin kohdetta, joka ei pysy paikoillaan”, Hemgård toteaa.Täyttömaan yksitoikkoisesta rantapenkereestä piti kuitenkin saada vaihteleva ja puoleensavetävä. Muotoilulla rantaviivasta tehtiin mutkittelevampi, mikä paljastuu veden noustessa.  Rannassa käytettiin kiviä monella eri tavalla: muurirakennelmina, astinkivinä, loivina ja jyrkkinä luiskina jne. Muu materiaali olisi huuhtoutunut heti pois. Veden äärellä olemisesta haluttiin yhtä nautinnollista kuin luonnon rannoilla, kertoo Hemgård.Rantapuiston rakentaminen täyttömaalle on asettanut suunnittelulle reunaehdot. Korttelipihojen ja rantapuiston välisiä tasoeroja Hemgård käytti hyödyksi maaston muotoilussa. Tuloksena ovat asuinrakennuksilta rantaan päin laskevat maaston kolmionmalliset muodot, jotka ohjaavat katseiden ja liikkumisen suuntia merelle päin. Alueella liikkuessa huomio kiinnittyy myös mereen laskeviin siksakin mallisiin puroihin, joiden ekologinen tehtävä on kuljettaa alueen hulevedet eli sade- ja sulamisvedet mereen.

Rantapuisto osana Arabianrannan taidetta ja muotoilua?

Rantapuisto on osa Toukolan ja Arabian rakennettua ympäristöä, jossa taiteen ja muotoilun osuus on ollut korostetussa asemassa. Hemgård ei innostu design-sanan käytöstä, koska suunnittelutyössä on tarvittu niin paljon teknistä ja ekologista tietoa muotoilutaidon lisäksi. Toisaalta Hemgårdin mielestä materiaalin hallinta kuuluu jokaiseen designprosessiin. Puiston muotokielessä tuli näkyä että kyseessä on tekomaisema, merenlahdesta täytetty ja rakennettu puisto. Muotoilun avulla puistolle luodaan oma identiteettinsä ja siitä on haluttu selkeä ja vahva.Suunnittelijana Hemgård tietää puiston yleensä olevan parhaimmillaan viiden vuoden kuluttua rakentamisesta, jolloin kasvillisuus on ehtinyt kehittyä ja maan painuminen on pysähtynyt. Rantapuisto alkaa elää omaa itsenäistä elämäänsä valmistumisensa jälkeen. Hemgård uskoo, että rantapuistoon halutaan tulevaisuudessa väliaikaisia tai pysyviä taideteoksia ja sitä ajatellen puistossa on puuryhmien rajaamia erilaisia tiloja.  Hän toivoo samalla, että puiston muotokieleen kiinnitetään huomiota taideteosten suunnittelussa.

Hanna Sorsa
hannasorsaKirjoittaja on Arabianrannassa asuva maisemantutkija

 

 

 

 

 

 

edellinen reittipiste

seuraava reittipiste

COPYRIGHT © 2014 ARTOVA, ALL RIGHTS RESERVED.