Polut / Toukola-Vanhakaupunki-Arabianranta / Tiesitkö, että...?

Tiesitkö, että...?

Pilvi sininen

Villikani (Oryctolagus cuniculus) on nimensä mukaisesti Suomen luonnossa villinä elävä eurooppalainen kani. Kani on alkujaan kotoisin Espanjan ja Portugalin alueelta. Sieltä se on ihmisen toimesta istutettu lähes kaikkialle maapallolle. Lähes kaikkialla kanista on tullut todella suuri ongelma. Villikani on Suomessa luokiteltu riistaeläimeksi. Lisäksi kani luokitellaan meillä haitalliseksi vieraslajiksi.


Kanin  tiedetään olleen Helsingin kaupunkiluonnossa jo ainakin vuodesta 1985 lähtien. Kesykani-karkulaiset elivät aluksi pienellä alueella Kyläsaaressa ja Arabianrannassa, eikä niihin kiinnitetty suurempaa huomiota. Kanien elinpaikkana oli joutomaa-alue, jossa ne saivat syödä mm. kompostoituvaa jätettä, eivätkä ne aiheuttaneet erityistä haittaa elinympäristössään.

Levittäytymisestä läheisille alueille on havaintoja 1990-luvun loppupuolelta, kun kaneja nähtiin Itä-Pasilassa. Kaneja yritettiin pyydystää pois, mutta pyyntien epäonnistuttua kanien annettiin jäädä asuinsijoilleen. Ajateltiin, että ankarat talvet tuhoavat kanikannan. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kanikanta vahvistui vuosien aikana ja karaistui kestämään Suomen talven. Kanien voimakas levittäytyminen uusille elinalueille alkoi 2000-luvun alussa, ja kanit ovat vuosi vuodelta levinneet laajemmalle alueelle. Vuonna 2009 kaneja oli jo enimmässä osassa Helsinkiä, ja ne olivat levinneet jo Espooseen, Vantaalle ja Kauniaisiin asti.

Kanivahingot ovat lisääntyneet kanikannan kasvun myötä. Villikanit laiduntavat nurmialueilla sekä syövät pensaita, puita ja muita istutuksia. Talvella kanit kaluavat puita ja pensaita tyveltä kuorettomiksi, minkä seurauksena kasvit kuolevat tai niitä joudutaan leikkaamaan aiempaa enemmän. Kani kaivaa itselleen pesän tai asuu jonkin rakennuksen tai muun rakenteen alla. Yhdessä pesäyhdyskunnassa asuu yleensä useita kaneja. Pesäluola tai -luolasto on useita metrejä pitkä ja saattaa ulottua useiden metrien syvyydelle.  Kanien kaivamisesta voi seurata esim. maakerroksen tai erilaisten rakenteiden romahtaminen tai muistomerkin tai hautakiven kaatuminen. Puistojen ja viheralueiden kanikantaa rajoitetaan Helsingissä metsästyslainsäädännön sallimin keinoin.

 

kanejaKanit Helsingissä ja kanivahinkojen torjunta, Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2010:6 / Katu- ja puisto-osasto







ei-toivottu vieras

edellinen reittipiste

seuraava reittipiste

COPYRIGHT © 2014 ARTOVA, ALL RIGHTS RESERVED.