Polut / Toukola-Vanhakaupunki-Arabianranta / Hyötykasviyhdistys

Hyötykasviyhdistys

31Annalan entisessä asuin- ja karjarakennuksessa pitää majaansa Hyötykasviyhdistys, joka kurssittaa ja järjestää tapahtumia kaikille puutarhanhoidosta kiinnostuneille helsinkiläisille sekä vuokraa viljelypalstoja. Huvilan vanha, 1840-luvulta peräisin oleva kasvihuone, orangerie, on edelleen käytössä ja sen suojissa talvehtivat Hyötykasviyhdistyksen pelargoni-lajikkeet. Piha-aluetta ympäröivät rehevän puutarhan ainutlaatuisimmat nähtävyydet: erittäin harvinaiset ja vanhat syreenilajikkeet, kuten Lemoinei-syreenit ja Suomen ensimmäiseksi Historiallisen puutarhan tunnuskasviksi valittu tunnistamaton jalosyreeni "A20".

 

hyotykasviyhdistys

Annalassa toimii Hyötykasviyhdistyksen ylläpitämä puutarhanhoidon harrastuspaikka, Annalan puutarha. Yhdistys toimii vanhassa karjasuoja- ja asuinrakennuksessa, joka on kunnostettu vuonna 2000 yhdistyksen koulutus- ja kurssitilaksi. Hyötykasviyhdistys järjestää Annalan puutarhassa puutarhahoitoa harrastaville helsinkiläisille koulutustoimintaa, hoitaa teemapuutarhoja ja orangeriaa ja vuokraa viljelypalstoja kaupunkilaisille. Tapahtumatorilla järjestetään keväisin, syksyisin ja joulun alla taimipäiviä ja muita tapahtumia. Toukokuiset taimipäivät ovat tulleet vuosi vuodelta yhä suositummiksi. Sieltä voi ostaa mm. perinneperennojen taimia, tavallisten ja hiukan harvinaisempienkin hyöty- ja maustekasvien taimia ja pelargoniaharvinaisuuksia. Hyötykasviyhdistyksen rakennuksen toisessa päässä pitää majaa ajuri Reijo Kuhakoski vossikoineen. www.hyotykasviyhdistys.fi

 

Annalan kivinen kasvihuone, orangeria on vakuutuskirjan mukaan rakennettu 1844. Se on Suomen vanhimpia säilyneitä kasvihuoneita, ja rakennuksena suuri harvinaisuus. Orangeria on nimensä mukaisesti tarkoitettu alunperin talvenarkojen eksoottisten kasvien kuten appelsiinipuiden talvettamista varten. Nykyään Hyötykasviyhdistys talvettaa siellä huonekasveja, mm. "pelakuukokoelmiaan" eli vanhoja pelargoni-lajikkeita. Orangeria kunnostettiin alueen peruskorjauksen yhteydessä 2000. Orangeriasta ei ole säilynyt piirustuksia eikä sen suunnittelijaa tiedetä. Orangeriasta on tehty myös oma kirja: Annalan huvilan orangeria. Rakennushistoria ja rakennustyyppi. (Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 6/2003).


 
Lemonei AnnalaAnnalan rakennusten läheisyydessä ja rakennuksia ympäröivässä puistossa on helsinkiläisittäin poikkeuksellisen hieno pihasyreenikokoelma. Waseniukset olivat 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa aikaansa seuraavia puutarhaihmisiä. Puutarhaan hankittiin ilmeisesti tietoisesti viimeistä huutoa olevia syreeniuutuuksia 1900-luvun alussa. Pihasyreenitutkimuksissa Annalan alueelta on löytynyt poikkeuksellisen hienoja vanhoja lajikkeita, mm. huippuharvinaista kerrannaiskukkaista 'Lemoineita' joka on maailman kuuluisimman syreenijalostan Victor Lemoinen ensimmäinen kerrannaiskukkainen syreenilajike vuodelta 1878. 'Lemoinei' -syreenejä kasvaa Annalan keltaisen huvilan päädyssä. Annalan syreenejä on tunnistettu mm. DNA-sormenjälkimenetelmää käyttäen ja joitakin niitä on tallennettu Kansalliseen kasvigeenivarakokoelmaan arvokkaina suomalaisina koristekasveina, joita on lähivuosina saatavana myös taimimyymälöistä. Joillekin on annettu Annalaan viittaava lajikenimi.

 

Annalan syreenikirjo

Kesällä 2012 Annalassa kasvava, tunnistamaton jalosyreeni "A20" nimettiin Suomen ensimmäiseksi Historiallisen puutarhan tunnuskasviksi. Historiallisen puutarhan tunnuskasvi edustaa kohteen alkuperäistä tai vanhaa kasvillisuutta. Tunnuskasvi lisää ymmärrystä vanhojen kasvien arvosta osana historiallista puutarhaa. Tunnuskasvi -statuksen myöntää Suomen kansallinen kasvigeenivaraohjelma. Syvän purppuranpunakukkainen A20 kasvaa yksinään puiston lounaislaidan kalliolla, STARAn tukikohtana toimivan luhitilaton liepeillä. A20-syreeniä myydään vähäisessä määrin taimistoissa nimellä Annala 3. www.maaseuduntulevaisuus.fi

 

Hauta-aho, Laura 2006. Helsingin viheralueiden pihasyreenilajikkeet. Puutarhatieteen pro gradu-tutkielma.

Ranta, Anu, Nummi-Karttunen Mari & Karttunen, Ari 2005. Annala - rakkaudesta puutarhanhoitoon. Edita.

 

Tiesitkö, että...?

Pilvi sininenPihasyreeni (Syringa vulgaris) ja Helsinki liittyvät toisiinsa. Pihasyreeni tuotiin Suomeen ensimmäisen kerran jo 1728 Tukholmasta Turkuun. Pihasyreenin käyttö koristekasvina yleistyi kuitenkin vasta 1700-luvun puolivälissä, jolloin pihasyreeni tuotiin Ranskasta Suomenlinnaan Augustin Ehrensvärdin myötävaikutuksella. Vanhan legendan mukaan pihasyreeni saapui Suomenlinnaan Ranskasta lähetetyn kultalastin mukana 1750-luvun tienoilla. Viaporin linnoituksen rakennustöitä rahoitettiin tuolloin Ranskasta saatujen avustusten turvin. Edelleen legendan mukaan pihasyreeni levisi linnoitustyömaalla työskennelleiden sotilaiden ja rakennusmiesten taikka näitä tervehtimässä käyneiden vaimojen mukana muualle Suomeen. Myös Viaporissa palvelleiden upseerien tiedetään perustaneen kotitiloilleen puutarhoja ja puistoja sotapalveluksesta palattuaan.
 
Pihasyreeni on ollut yleinen koristekasvi Helsingissä etenkin vanhoilla puukorttelialueilla. Pihasyreeni oli erityisen suosittu etenkin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, jolloin komeakukintoiset jalostetut ns. jalosyreenit yleistyivät. Koska pihasyreeni on lähtenyt valloittamaan Suomea Helsingin edustalla olevan Suomenlinnan kautta, Helsingin kaupunginhallitus nimesi 1993 pihasyreenin kaupungin nimikkokukaksi.

 

 

edellinen reittipiste

seuraava reittipiste

COPYRIGHT © 2014 ARTOVA, ALL RIGHTS RESERVED.