Polut / Toukola-Vanhakaupunki-Arabianranta / Vanhankaupunginkoski

Vanhankaupunginkoski

43Vanhankaupunginkosken länsirannalla on kolme 1800-luvulta peräisin olevaa Voimalamuseon rakennusta (pohjoisesta etelään): höyryturbiinilatos (1890), turbiinipumppulaitos (1876) ja mylly (1884). Vanhankaupunginkosken pystysuora putous on 6 m korkea. Kosken keväistä näytöstä kannattaa tulla katsomaan kauempaakin.  Koskea voi ihailla sekä rannoilta että sen eteläpuolella olevalta kapealta sillalta, joka on talvisin suljettu. Kun olet sillalla, sulje silmäsi. Mitä kuulet, mitä haistat?

 

putous jaassaVantaanjoki jakautuu suullaan kahteen haaraan, joista kummassakin on voimakas koski. Suuhaarojen väliin jää Kuninkaankartanonsaari, jossa sijaitsee Tekniikan museo. Kosken läntisemmän haaran koskessa on pystysuora putous, jolla on korkeutta 6 metriä. Koski kuohuu komeimmin keväisin jäiden lähdön jälkeen ja muinakin vuodenaikoina runsaiden sateiden jälkeen. Tulvakausina joessa virtaa vettä keskimäärin 144 m3/s. Kuivimpina kausina virtaama on vain sadasosa tästä. Keväällä korkean veden aikaan Vanhankaupunginkoskella on jo vuosia järjestetty suosittu Icebreak-koskimelontatapahtuma. Hurjimmat laskevat kaksimetrisillä kajakeilla myös länsihaaran pystysuorasta putouksesta.


 
koskenlaskuaVanhankaupunginkosken putouksen kohdalla kosken länsirannalla toimii kesäaikaan Voimalamuseo. Aiemmin Voimalamuseon toiminnasta vastannut Helsingin kaupunginmuseo luopui sen ylläpidosta elokuun 2010 lopussa. Voimalamuseon toiminnoista vastaa Tekniikan museo.

Voimalamuseon alueella on kolme vanhaa 1800-luvulta peräisin olevaa rakennusta, mylly, höyryvoimalaitos ja vesivoimalaitos. Höyryvoimalaitoksen edustalla on näytteillä vanha turbiini. Korkealle kivisokkelille rakennettu 1884 rakennettu mylly on rakennuksista eteläisin. Sillä korvattiin paikalla sijainnut 1830-luvun puinen mylly ja sen pohjoispuolella sijainnut vuonna 1759 rakennettu kivinen mylly, joka oli purettu 1870-luvun alussa vesilaitoksen turbiinipumppulaitoksen tieltä.  Myllyn rakentamisen yhteydessä pengerretty ranta rakennettiin uudelleen vuonna 1991.


 
koskimaisema talvellaKeskimmäinen tiilirakennus korkealla luonnonkivisokkelilla on turbiinipumppulaitos vuodelta 1876. Rakennukseen asennettiin uudet turbiinit vuonna 1902. Sitä laajennettiin vuonna 1910 entisen itäpuolelle sijoitetulla uudella vesikourulla ja sähkölaitoksella, johon sijoitettiin kolmas sähköturbiini ja generaattori. Rakennuksessa on kellarikerros ja sen yläpuolella konesali sekä koko rakennuksen korkuinen turbiinisali. Turbiinihuoneen lattiatason alapuolella on vesitunnelit ja turbiinien hoitotaso.

 

Turbiinipumppulaitoksen luoteispuolelle valmistui vuosina 1889-90 kolmikattilallinen höyryturbiinilaitos. Tiilirakennusta laajennettiin ja korotettiin vuosina 1930-31, jolloin myös sen koneisto uudistettiin kokonaan. Ainoastaan piippu jäi ennalleen vanhasta rakennuksesta. Uudessa rakennuksessa oli höyryturbiinigeneraattori ja kaksi höyrykattilaa.  Muutostöiden jälkeen se tuotti sähköä vedenottamolle. Se oli käyttökunnossa 1970-luvun alkuun saakka.


 
koskeltaVuonna 1876 käyttöönotetun vesivoimalan ja vuonna 1931 rakennetun höyryvoimalan toiminta päättyi vuonna 1970 ja rakennukset museoitiin. Voimalamuseon toiminta alkoi toukokuussa 2000 ja myös vesivoimalan turbiini ja generaattori valjastettiin uudelleen käyttöön. Vesivoimalaitos on nykyään Suomen vanhimmalla koneistolla toimivan vesivoimala. Se tuottaa korkean veden aikana ekosähköä n. 500 Helsingin Energian asiakkaalle. Vähäisen virtaaman aikana vesivoimantuotantoa ei ole, sillä vaelluskaloille halutaan turvata riittävä vesimäärä viereisessä Vantaanjoen itähaarassa. Kun vettä Vantaanjoessa virtaa sopivasti, museokävijät pääsevät näkemään omin silmin, miten sähköä tehdään!  www.tekniikanmuseo.fi/voimalamuseo

 

koski kevattulvassa

"Ja se putous, oletteko käyneet jo kuuntelemassa sen sinfonioita, jokaiselle päivälle oma kohinansa, joskus pateettinen, joskus se on vähän lainannut Shostakovitshia, loputon kudos äänihiukkasia, sävelet, akordit, tahdit, jokainen juuri ja juuri erottuva, selittyvä, arvoituksellinen ja merkityksellinen yhdessä ja erikseen, mikä satumainen urakka yhdeltä Vantaalta."

Anja Kauranen: Arabian Lauri (1997)

 

 











edellinen reittipiste

seuraava reittipiste

 

 

COPYRIGHT © 2014 ARTOVA, ALL RIGHTS RESERVED.