Polut / Toukola-Vanhakaupunki-Arabianranta

Johdanto

aamukalastajaToukola-Vanhakaupunki-Arabianranta-reitti on n. 5 km pitkä. Sen varrella on 25 kohdetta.

Voit kävellä koko reitin tai oikaista karttaan katkoviivalla merkittyjä oikopolkuja pitkin. Kävelyreitti ei ole kaikilta osin esteetön, mutta kartasta löydät tarvittaessa myös erikseen merkityt kiertotiet.

 

TULOSTA TÄSTÄ KOHTEIDEN TIIVISTELMÄT

Voit myös tulostaa tästä 28-sivuisen tiedoston, jossa ovat mukana sekä kohteiden tiivistelmä- että Lue lisää -tekstit. (Tiedosto päivitetty viimeksi 19.9.2012)

 

Ässärykmentti

23Hämeentien varrella vastaasi tulee kappale Suomen sotahistoriaa. Ruskeaan tiiliseinään kiinnitetty pieni muistolaatta saattaa helposti jäädä huomaamatta, mutta tarkkaavaisuus palkitaan.

Laatta kuuluu Ässä-rykmenttinä tunnetulle jalkaväkirykmentti 26:lle, joka perustettiin Arabian tehtaan alueella 17.6.1941. Tasan 60 vuotta myöhemmin Kaartin jääkärirykmentti - Ässä-rykmentin perinnetoimikunta naulasivat muistolaatan seinään rykmentin miesten muistoa kunnioittamaan.

 

Arabianmäen puisto

24Arabianmäenpuisto on Arabian tehtaiden isännöitsijöiden huvilapuutarhoista muutettu puistoksi 1999. Puistossa on mm. koivuja ja hedelmäpuita. Metallinen taideteos on Anu Kiiskisen Nocturnal. Puiston laidassa seisovat ”isännöitsijän villat”, tehtaanjohtajienkin asuntoina toimineet asuinrakennukset. Villojen vierestä löytyy Artova ry:n hallinnoima palsta-alue maakellareineen. Syreenit kukkivat istuskelupaikkojen ympärillä. 

Arabianmäen polku

25Uusi ja vanha puurakentaminen kohtaavat tällä polulla. Arabian villat, tummasävyiset hirsitalot, on rakennettu 1919 Arabian työntekijöiden asunnoiksi, HOASin perheasunnot vuonna 1999 opiskelijaperheiden kodeiksi. Villat ovat nykyisin yksityisomistuksessa. Siamintiellä HOASin talojen takana näkyy 1923-1925 rakennettuja Uno Mobergin suunnittelemia tyyppitaloja kahdelle perheelle. Arabianmäenpolkua reunustavat pihasyreenit. 

"Toukolan kirkko"

26Paavalin seurakunta rakennutti arkkitehtitoimisto O. Lekan ja K. Arajärven suunnitteleman "Toukolan työkeskuksen", joka vihittiin käyttöön vuonna 1955. Se palveli Paavalin seurakuntaa vuoteen 2010 asti, yhteensä 56 vuotta.

Rakennuksessa oli monenlaisia tiloja: iso kirkkosali, kerhotiloja, voimistelusali yläkerrassa ja asuntoja. Rakennuksessa toimii nykyään päiväkoti. Perhe-reliefin rakennuksen seinään on lahjoittanut Oy Arabia Ab ja sen on valmistanut tehtaan suunnittelijana työskennellyt kuvanveistäjä Michael Schilkin. 

 

Annalan metsä

27Saavutaan Annalan huvilaan kuuluneeseen tammivaltaiseen maisemapuistoon, jonne kauppaneuvos Gustaf Otto Wasenius rakennutti vapaasti polveilevia polkuja ja istutti puita. Nykyisin tammimetsä on rentouttava ulkoilureitti. Siellä kasvaa metsämansikoita, mustikoita ja kieloja, ja kallioilla istuskellen voi kuunnella mustarastaita ja sepelkyyhkysiä. Lenkkipolun varteen on tehty myös voimailupaikka. Siirtolohkareet ovat leikkivien lasten suosiossa. 

 

Tiesitkö, että...?

Pilvi sininen

Villikani (Oryctolagus cuniculus) on nimensä mukaisesti Suomen luonnossa villinä elävä eurooppalainen kani. Kani on alkujaan kotoisin Espanjan ja Portugalin alueelta. Sieltä se on ihmisen toimesta istutettu lähes kaikkialle maapallolle. Lähes kaikkialla kanista on tullut todella suuri ongelma. Villikani on Suomessa luokiteltu riistaeläimeksi. Lisäksi kani luokitellaan meillä haitalliseksi vieraslajiksi.


Kanin  tiedetään olleen Helsingin kaupunkiluonnossa jo ainakin vuodesta 1985 lähtien. Kesykani-karkulaiset elivät aluksi pienellä alueella Kyläsaaressa ja Arabianrannassa, eikä niihin kiinnitetty suurempaa huomiota. Kanien elinpaikkana oli joutomaa-alue, jossa ne saivat syödä mm. kompostoituvaa jätettä, eivätkä ne aiheuttaneet erityistä haittaa elinympäristössään.

Levittäytymisestä läheisille alueille on havaintoja 1990-luvun loppupuolelta, kun kaneja nähtiin Itä-Pasilassa. Kaneja yritettiin pyydystää pois, mutta pyyntien epäonnistuttua kanien annettiin jäädä asuinsijoilleen. Ajateltiin, että ankarat talvet tuhoavat kanikannan. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kanikanta vahvistui vuosien aikana ja karaistui kestämään Suomen talven. Kanien voimakas levittäytyminen uusille elinalueille alkoi 2000-luvun alussa, ja kanit ovat vuosi vuodelta levinneet laajemmalle alueelle. Vuonna 2009 kaneja oli jo enimmässä osassa Helsinkiä, ja ne olivat levinneet jo Espooseen, Vantaalle ja Kauniaisiin asti.

Kanivahingot ovat lisääntyneet kanikannan kasvun myötä. Villikanit laiduntavat nurmialueilla sekä syövät pensaita, puita ja muita istutuksia. Talvella kanit kaluavat puita ja pensaita tyveltä kuorettomiksi, minkä seurauksena kasvit kuolevat tai niitä joudutaan leikkaamaan aiempaa enemmän. Kani kaivaa itselleen pesän tai asuu jonkin rakennuksen tai muun rakenteen alla. Yhdessä pesäyhdyskunnassa asuu yleensä useita kaneja. Pesäluola tai -luolasto on useita metrejä pitkä ja saattaa ulottua useiden metrien syvyydelle.  Kanien kaivamisesta voi seurata esim. maakerroksen tai erilaisten rakenteiden romahtaminen tai muistomerkin tai hautakiven kaatuminen. Puistojen ja viheralueiden kanikantaa rajoitetaan Helsingissä metsästyslainsäädännön sallimin keinoin.

 

Annalan kallio

28Kalliot ovat talvisin mainioita pulkkamäkiä. Korkealta kalliolta näkyy Koskelaan. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen Koskelan varikko on rakennettu 1950-luvun alussa. Siellä säilytetään ja huolletaan 2/3 raitiovaunuista. Tieliikenteen melu on reittipisteellä kova. Alhaalla Kustaa Vaasan tiellä ns. päivämelu on enemmän kuin 75 desibeliä, mikä tarkoittaa hyvin korkeaa tieliikenteen melutasoa. Meluaita vähän edempänä Lahdenväylän ja Koskelantien risteyksessä on Sami Rintalan taideteos Sediment vuodelta 2008. 

 

Annalan perustamiskivi

29

Annalan huvilan ja sitä ympäröivän puutarhan rakennutti kauppaneuvos G.O Wasenius 1830-luvulla. Huvila sai nimen Villa Anneberg, omistajan vaimon ja korkean kallioisen sijaintinsa mukaan. Villa Annebergin perustamisen muistokivi näkyy vistan, eli suoran näkymän päässä puiston reunassa. Vuonna 1939 huvila-alue puutarhoineen ja peltomaineen siirtyi kaupungille, jonka jälkeen sen maille rakennettiin kerrostaloja ja rakennukset olivat sekalaisessa käytössä. 1990-luvun lopusta lähtien Hyötykasviyhdistys on vastannut Annalan puutarhan alueesta, muu osa on julkista puistoa.


Portaat Annalaan

30Villa Anneberg ja sen muotopuutarha näyttäytyvät upeimmillaan Hämeentieltä, portaikon suunnasta katsottuna. Pysähdy täällä hetkeksi ja nauti näkymistä. Muotopuutarhan pehmeää väriharmoniaa noudattavat, mutta kokeilevat perennaistutukset on suunniteltu historiallista ympäristöä kunnioittaen. Puutarhan matalassa ruutanalammikossa elää kaloja ympäri vuoden. Tähyile kaloja - vilahtiko vedessä jokin?

Sjöblom-nimi saattaa kuulostaa etäisesti tutulta. Hämeentien varrella valmistettiin suomalaisyrityksen rintaliivejä 1950-luvulta alkaen. Sittemmin yrityksen nimi on muuttunut Patricia Group Oy:ksi. Matkalla ohitetaan myös Hämeentien upeat tammet sekä viikonloppuisin loistavan brunssin tarjoileva bistro Dylan.

 

COPYRIGHT © 2014 ARTOVA, ALL RIGHTS RESERVED.