Polut / Arabianranta-Toukola / "Gaudí-talo"

"Gaudí-talo"

12Arabian posliinitehtaan tuotanto käynnistyi lokakuussa 1874 tällä paikalla, jossa nyt kohoaa Arkkitehtuuritoimisto Heikkisen&Komosen suunnittelema vuoden 2011 betonirakenteena palkittu asuintalo. Sen sisäpihalla arvaa miksi rakennus tunnetaan "Gaudí-talona": betonijulkisivuissa aaltoilee mosaiikkimaisesti Arabian jäteposliinin palasia. Löydätkö Muumipapan tai koko Muumiperheen? 

 

Asunto Oy Helsingin Flooranaukio ja Kiinteistö Oy Lontoonkuja

Helsingin Flooranaukion ja Kiinteistö Oy Lontoonkujan muodostama kohde on palkittu taitavasta suunnittelusta sekä ammattitaitoisesta toteutuksesta vuoden 2011 betonirakenteena.
 
gauditaloHelsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto Att:n rakennuttamassa yhtenäisessä asuntokorttelissa on käytetty betonia kokonaisvaltaisesti sekä julkisivuissa että rakennuksen rungossa. Erityisesti sisäpihan julkisivujen veistoksellisissa rakenteissa betonin muovailtavuus ja hienopiirteisyys tulevat esiin rakennuksen arkkitehtuurissa. Rakennuksen katujulkisivujen punatiiliverhous ja aukotus viittaavat Arabian vanhojen tehdasrakennusten rationalismiin. Näyttävän maamerkin salaisuus paljastuu kuitenkin vasta sisäpihan puolella, jossa pihajulkisivu aaltoilee Gaudímaisen vapaamuotoisena tuoden valoa ja vaihtelua syvään kortteliin. Mosaiikkipintainen betoni yhdistää suomalaisen arkkitehtuurin modernilla tavalla eurooppalaiseen rakennustaiteeseen. Ei siis ihme, että rakennus tunnetaan myös nimellä Gaudí-talo. Mosaiikkipinnat on toteutettu Arabian tehtaan tuotantoprosessissa syntyvästä jäteposliinista, mm. Teema-kippojen ja Muumi-mukien palasista.
 

mosaiikkiyksityiskohta

Hankkeen julkisivuarkkitehtuuri perustuu 2007 ratkaistuun Att:n järjestämään kutsukilpailuun Arabianrannan Posliinikadulle. Palkintolautakunta suositteli ehdotuksen soveltamista muualla Toukolan rantapuiston alueella. Palkitun kohteen suunnittelusta vastasi Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy Helsingistä (arkkitehdit Mikko Heikkinen, Markku Komonen ja Kai van der Puij).

Vuoden Betonirakenne -kilpailu järjestettiin vuonna 2012 42. kerran. Palkinto annetaan vuosittaisen kilpailun perusteella rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betonirakentamista. Kilpailun tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja edistää suomalaista betoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja -rakentamista. Kilpailun järjesti Betoniteollisuus ry. www.rakennuslehti.fi , www.betoni.com, HS 17.10.2010


Kuvissa "Gaudí-talon" sisäpihan mosaiikkipintaista julkisivua.


Arabian alku

Arabia on niin tärkeä osa suomalaista kulttuuriperintöä, ettemme juuri tule ajatelleeksi sen perustamisen takana ollutta ruotsalaista Rörstrandin posliinitehdasta, joka 1873 sai Keisarilliselta senaatilta luvan perustaa tytäryhtiön Suomeen.

Rörstrandin tehdas oli perustettu jo 1726 ja se oli vakiinnuttanut asemansa Ruotsin markkinoilla. 1800-luvun lopun Ruotsissa elettiin hyvien suhdanteiden aikaa, ja kasvavat Venäjän markkinat houkuttelivat Rörstrandin johtoa. Suomi oli osa Venäjää ja kuului edullisempien tullisopimusten piiriin niin, että tytäryhtiön perustaminen Suomeen tuntui kannattavalta vaihtoehdolta. Tehtaan perustamista Suomeen puolusti myös se, ettei 1800-luvun lopulla ollut juurikaan omaa keramiikkateollisuutta.

Marraskuun 25. päivänä 1872 Rörstrandin isännöijät Robert Almström ja Gustaf Haldo Stråle saivat Keisarillisen Senaatin erioikeuskirjan posliinitehtaan perustamiseksi Suomeen. Tehtaalle löytyi tontti Helsingin pohjoispuolelta niin sanotun Kaanaanmaan niittyalueelta, ja Arabian tehtaan värikäs taival kohti suomalaisten kahvi- ja ruokapöytiä pääsi alkuun.

Ensimmäiset tehdasrakennukset kohosivat ripeästi Vanhankaupunginlahden rantaan. Posliini-, fajanssi- ja muiden savituotteiden valmistus alkoi Arabiassa lokakuussa 1874. Ensimmäisen työpäivän tuloksena syntyi koristelemattomia valkoisia astioita, joita seurasivat pian Rörstrandin mallien mukaan koristellut astiastot.

Suuria astiastoja käytettiin 1800-luvulla vain vauraissa kodeissa. Vähävaraisemmissa talouksissa saattoi olla muutamia perusastioita, joita käytettiin yleensä kollektiivisesti. Markkinat olivat kasvussa, kun 1800-luvun lopulla keramiikka-astiat alkoivat yleistyä puu- ja tina-astioiden rinnalle. Vaikka Rörstrand perustikin Arabian tehtaan tähtäimenään astiaviennin helpottuminen Venäjälle, Suomen markkinat olivat nekin tärkeät heti alusta alkaen.  

Elise Kovanen, Arabia 135 vuotta

 

edellinen reittipiste

seuraava reittipiste

COPYRIGHT © 2014 ARTOVA, ALL RIGHTS RESERVED.