Ajankohtaista / Tova-lehdestä luettua osa 1: Kääntöpaikka

Tova-lehdestä luettua osa 1: Kääntöpaikka

Artovan historiaryhmä on käynyt läpi vanhoja Toukola-Vanhakaupunki -lehtiä ja sieltä on löytynyt erinäisiä tarinoita menneiltä vuosikymmeniltä. Ensimmäisessä osassa käydään läpi Tova-lehtien pohjalta Kääntöpaikan historiaa. Kääntöpaikalla on toiminut mainitun lisäksi myös Benettonin showroomina ja Sycratec -nimisen atk-liikkeen tilana. Mitä muuta tiedät Kääntöpaikalla tapahtuneen erityisesti 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa? Tarinoita voi lähettää osoitteeseen kaupunginosayhdistys@gmail.com.

 

TOVA-lehdestä luettua:

KÄÄNTÖPAIKKA, eli mitä tapahtui pankkisalille?

Intiankadun 1 kohdalla on ollut raitiovaunun kääntöpaikka vuodesta 1927, kun linja ulotettiin Toukolaan. Sitä ennen hutero Grey-bussi oli välittänyt liikennettä Paavalin kirkolta. Oli myös n.s. V-vaunuvaihe, jolloin lapset kävelivät tuon matkan välttääkseen maksamasta lisämaksua. Vuoden 1938 asemakaavan mukainen tontti oli rakentamaton.

Intiankatu 3n vuonna 1923 rakennetussa Päiviöiden talossa on toiminut vuodesta 1932 Helvi Tuomisen ja Mary Linkolan Ruokala Intia, sittemmin Ruokala Etu. Helvi Tuominen piti myös Arabian tehtaiden ruokalaa. Arabian tehtaiden toivomuksesta taloon perustettiin Arabian apteekki v 1950, Helsingin apteekkina nro 35. Ensimmäinen apteekkari, Juuso Lehtovaara, rakensi lisäsiiven Päiviöiden taloon. Hän oli toimessa kunnes oikeudet siirtyivät Aune Granölle 14.3.1963. Seuraava apteekkioikeuksien haltija oli Keijo Tolvanen päivämäärästä 6.5.1976. Aune Kyllikki Granö oli syntynyt 1914 Omskissa Siperiassa ja hän oli tutkimusmatkailija maantieteilijä J.G. Granön tytär.

Kaupungin omistamat tontit Intiankatu 1 ja 3 yhdistettiin yhdeksi tontiksi asemakaavalla 1974. Kaava salli Intiankatu 3:n rakennuksen purkamisen ja kerrostalon sekä sivurakennuksen rakentamisen. Tähän olivat kaavaselostuksen mukaan suostuneet niin kiinteistövirasto ja Suomen Työväen Säästöpankki kuin Arabian apteekin omistaja sekä Helsingin kaupungin liikennelaitoksen ratatoimisto. Asemakaavan muutoksen selostus on tilastotietoineen kolmen sivun pituinen – ei siis aivan nykymallin mukainen. Muutoksen perusteluna olivat niin korttelin tiivistäminen kuin liikenneaukion toimintamahdollisuuksien kehittäminen. Apteekin oli tarkoitus jatkaa toimintaansa Intiankadun 3 rakennuksessa kunnes uusi kerrostalo valmistui ja vanha apteekki voitiin korvata myymälähallilla.

Toukola-Vanhakaupunkiyhdistys puuttui kaavamuutokseen kun kerrostalon peruskuoppa oli jo kaivettu ja kertoi lehdessään 17.5.1978 vanhan apteekkitalon hävittämishankkeesta. ”Kaavamuutosta pidettiin Toukolassa yleisesti pientaloaluetta niin ratkaisevasti tuhoavana, ettei sen toteuttamiseen uskottu...Yhdistys totesi, että kaupunginvaltuusto oli joutunut tekemään kaavamuutosta koskevan päätöksensä virheellisten ja ohjailevien tietojen perusteella.”

Asiasta kehkeytyi isokin juttu, jossa mm oikeusasiamies hankki kaupunginhallituksen selvityksen. Lehdistö ja TVn ruotsinkielinen ajankohtaisohjelma Veckans Puls käsitteli asiaa. ”Ohjelman toimittaja on mm selvittänyt, että tontin vuokraaja oli myynyt kaavamuutoksen mukaisen rakennusoikeuden 113 000 markan hinnasta perustetulle Asunto Oy Intiankatu 3:lle, jonka hallituksessa hän myös istuu. Tontin vuokraaja on siis myynyt 4-kerroksisen kivitalon kokoisen määrän ilmaa.” Apteekin talon kaltaisten hankkeiden tehokkaaksi ennalta ehkäisemiseksi yhdistys päätti seurata kaupunkisuunnittelulautakunnan toimintaa sekä kaikkia Toukolan ja Vanhankaupungin alueen anottuja ja saatuja rakennuslupia entistä tarkemmin.

Kesti kuitenkin muutama vuosi, ennen kuin mitään tapahtui kuopalla. Maaliskuussa 1982 Toukola- Vanhakaupunkilehti toistaa lausuman ”Ei kerrostalolle”: yhdistys esitti tuolloin kaupunginhallitukselle asemakaavan palauttamista ennalleen. Marraskuun lehdessä kerrotaan kuitenkin apteekin talon purkamisen alkaneen samana kesänä; Salpa Oy oli ostanut tontin vuokraoikeuden ja uuden rakennuksen piirustukset oli toimitettu kiinteistölautakunnalle hyväksyttäviksi.

Yhdistys totesi, ettei uudisrakennushankkeen estämiseen enää ollut mahdollisuuksia ja pyrki sen vuoksi vaikuttamaan siihen, että ”tuleva uudisrakennus sopeutettaisiin alueen muuhun rakennustyyliin mahdollisimman hyvin”. Yhdistys ehdotti siksi ratkaisua, jossa ”tontille tulevat

matalat rakennukset rakennettaisiin alueen omakotitalojen tyyliin ja kerrostalo sijoitettaisiin kauemmaksi jalkakäytävän reunasta niin, että kadun varren talot muodostaisivat yhtenäisen, matalan puutalorivistön”. Salpa Oy muuttikin hanketta pitkälti tämän ehdotuksen mukaiseksi ja sai siihen tarvittavan poikkeusluvan.

Vuoden 1984 keväällä TOVA-lehti kertoo että uudet rakennukset Intiankadulle ovat valmistumassa. Suunnitelmien mukaan asukkaat pääsisivät muuttamaan kesäkuussa, joskin osa asuinhuoneistoista oli vielä myymättä. KOPn konttorin lisäksi rakennuksiin oli ainakin muuttamassa Finnprint Oy, viiden suuren kirjapainotalon yhteinen vientiyritys.

Vuoden 1984 joulukuussa tontti oli sitten kokonaan rakennettu – itse asiassa merkittävin poikkeuksin voimassa olevasta asemakaavasta. Apteekkia ei tullut, se siirtyi Intiankadun ja Limingantien kulmaan Kumpulan puolelle, ja loppuvuodesta 1989 Intiankadun ja Väinö Auerin kadun kulmaan. Nimi pysyi entisenä vuoteen 1988. Tällöin apteekkari Keijo Tolvanen sairastui ja luopui. Uusi apteekkari Gustav Braxen oli Vallilan apteekkari ja Intiankadun apteekin nimeksi tuli Arabian-Toukolan sivuapteekki. Vuonna 2002 tämä apteekki suljettiin. Kääntöpaikan kerrostaloon tuli KOP, joka oli vuodesta 1966 toiminut osoitteessa Hämeentie 152. KOP:n toiminta loppui vuorostaan syksyllä 1990. Sen jälkeen liiketila oli tyjillään, mutta päädyssä toimi ensin tilitoimisto ja sitten arkkitehtitoimisto. Tontin kahdessa puutalossa toimii nykyään Indictus Studio sekä Suomen Elijah ry.

Raitiovaunureitin jatkamista suunniteltiin vuonna 1992 – yhdistys ehdotti että sitä ei jatkettaisi Annalan suuntaan, vaan Arabianrantaan rakennettavalle uudelle asuinalueelle. Keväällä 1995 kerrotaan että kutosen päätepysäkkiä uhataan muuttaa siten, että 6 ja 8 vaihtaisivat päätepysäkkiä Paavalin kirkon ja Arabian väliltä. Muutos olisi poistanut suoran raitiovaunyhteyden Arabian alueelta keskustaan. Vuonna 2004 linjojen 6 ja 8 yhteinen päätepysäkki sijoitettiin Arabianrantaan. Tänä päivänä entisen kääntöpaikan kohdalla sijaitsee Anu Tuomisen ympäristötaideteos Kutosen päättäri vuodelta 2006.

Vuonna 1993 elintarvikekioski kutosen päätepysäkillä Hämeentien ja Intiankadun kulmassa ilmoittaa olevansa auki joka päivä 12-21. Kesällä 1994 ”Elintarvikekioski Arabia on avattu” ja myy kahvia, teetä, elintarvikkeita, postimerkkejä, HKLn lippuja ja tarjoaa myös Telen korttipuhelimen käyttöä. Kaupunginarkkitehtina vuosina 1924-1941 työskennelleellä arkkitehti Gunnar Taucherilla oli merkittävä rooli tyyppikioskien suunnittelussa. Ensimmäiset luonnokset kioskeista hän teki jo vuonna 1928. Helsingin yleisimmän kioskin - puurakenteisen lippakioskin - hän suunnitteli vuonna 1937. Uusi tyyppikioski oli suurempi kuin aiemmat versiot ja sen varusteisiin sisältyivät sähkö, vesijohto, viemäri ja boileri veden lämmitykseen. Näitä suunnitelmien mukaisia kioskeja rakennettiin 1940- ja 1950-luvulla useampi kappale. Tänä päivänä niitä on jäljellä 19, joista yksi on Arabian lippakioski.

TOVA-lehdessä ei sitten ole näiden seutujen toimintaan liittyviä juttuja kuin vasta Arabianranta- Toukola-Vanhakaupunkilehden numerossa 1/2006, jossa pohditaan ”Haluammeko yhteisen asukastilan?”, mutta silloin mielenkiinto kohdistuu Bokvillaniin, kun Arabianrannan kaavamäärys muutettiin siten, että osa uusien asuintalojen kerhotilaneliöistä voitiin siirtää erilliseksi tilaksi.

Vanhan pankin tiloihin remontoitu Kulttuuri- ja asukastalo Kääntöpaikka aloitti toimintansa syksyllä 2009. Talo toimii asukkaiden kohtaamispaikkana ja monenlaisten harrastusryhmien ja tapahtumien tilana. Kääntöpaikan tiloja on mahdollista vuokrata myös juhla- ja kokouskäyttöön. Arabian palvelu Oy:n kanssa palvelusopimuksen tehneiden taloyhtiöiden asukkaat ovat oikeutettuja alennettuihin kurssimaksuihin ja tilavuokriin

Artovan historiaryhmä - Anders Jansson, Juha Koskinen

Heidi Köngäs, TOVA-lehden artikkelit, kaupungin kaava- ja rakennustiedot. Artovan kotikaupunkipolut

 

TOVA 1977

COPYRIGHT © 2014 ARTOVA, ALL RIGHTS RESERVED.